7.9.2015

Täytyykö ihmisen kokea maailman todellinen pahuus ennen kuin viisastuu, oppia ajattelemaan eritavalla maailmasta ja meitä ympäröivistä ihmisistä? Yleensäkkin elämästä. Se pahuus voi tarkoittaa toiselle toista, ja toiselle toista. Onneksi ei olla samanlaisia. Katsoa siis pahuutta, ilkeyttä, kuolemaa, kärsimystä, kitumista suoraan silmiin, että siellä sahanmuhujen keskellä iskee kipinää. Kokea shamaanintauti. Jokin tragedia. Sairaus. Ja sen jälkeen kukoistavampana nousta ylös. Sitä että ei nää ennään harmautta ympärillään vaan tilaisuuden joka uudessa tilanteessa, ihmisessä, henkäyksessä ja tuulenvireessä.