Pienen hetken aamulla kahvikuppi nokan
edessä mietin että mitä kirjoittaisi.
On niin paljon ajatuksia ja tapahtumia.
No mutta... Sitten lasahti Open Office :D
Siinäpä se kirjoittaminen oli.
Maailmakaikkeus sanoi että heitähän helevettii tuo.
Kyllä. Oikeassa se oli. Piti lopettaa
koska paperille oli tulossa pelkkää sitä itseään.
Nyt on varmaan hiukan parempi aika
aloittaa. Ja tehdä työstä valmista.
Olen päättänyt olla onnellinen.
Tietyllä tapaa olen luovuttanut. En aio rypeä itsesäälissä tai
muuta vastaavaa. Älkää hihkuko onnesta, sitä te ette tule saamaan
;)
Olen antanut periksi, päästänyt
irti, luovuttanut, päättänyt olla laittamatta vastaan. Se mitä
tapahtuu tapahtuu eikä sille voi mitään. Kaikella on
tarkoituksensa. Tai sitten ei. Ei silläkään ole mitään
merkitystä. Pidän tietenkin huolen siitä että kukaan ei polje
minun päälleni. Oi.. sitä kuulkaas on menneisyydessä tapahtunut.
Olin vielä se pieni toukka, hiiri taikka maan matonen. Siellä
pimeässä. En uskonut että se loiste mistä jotkut puhuivat olisi
totta. Aikaa ja matkantekoa se on vaatinut. Se matka ei ole vielä
valmis. Eteenpäin. Se on se sana. Eteenpäin.
En ole hengellinen ihminen. Mun
mielestä kaikki uskonnot sais heittää roskiin. En tuu missään
vaiheessa paasaan mistään Jeesuksesta, Buddhasta tai jostain
ylemmästä voimasta. Koska sellaista henkilöitymää EI OLE
OLEMASSA. Jotain on. Vai onko?
Jonkun henkilön sormi osoitti mulle
kuuta taivaalla. Mulle ei riitä se henkilö ja hänen sanomansa
siitä ns, ”kuusta” mitä tämä henkilö ei haluakkaan. Sitä
pitää mennä katsomaan itse.
On ovia, ja on avaimia. Kun on
rohkeutta avata se ovi ja mennä siitä ovesta. Jonku ajan kuluttua
sää hoksaat että sitä ovea ei ikinä ollutkaan. Tai siis on. Vai
eikö ole? Joillekkin se on, ja joillekkin sitä ei ole. Joillekkin
se on korkeat portit. Joillekkin se on läpipääsemättömät
seinät. Vankila.
Kun sulla on avaimet mennä läpi kuitenkin niistä
niin miksi et? Ei, koska olet toukka ja pieni maan matonen. Kaverit
sanoo että se on hömppää ja lässynläätä. Ei ole totta että
toukasta tulee perhonen? Tai että rumasta ankan poikasesta tuli
kaunis joutsen? Minä olen kyllästynyt olemaan se joka osoittaa sitä
kuuta, aurinkoa tai tähteä siellä taivaalla.
Enjoy the show! Sanon
ja nojaan parvipaikallani pehmeään penkkiin. Ah mikä esitys tämä onkaan <3
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti